30.12.2017

Vuosi 2017

Tämä vauvavuosi on ollut kiireinen, mutta siitä huolimatta blogi on päivittynyt aina lauantaisin. Nyt ajattelin nostaa joka kuukaudelta yhden mieleeni jääneen kirjoituksen esille.


Tammikuu

Aloitimme säästämään kahdella eri tavalla. Itse valitsin vaihtuvat summat ja Kaj säästi tasasumman. Havaitsin jo alkumetreillä, ettei vaihtuvalla summalla säästäminen ollut minulle sopiva keino. Välillä sain oikean summan siirrettyä viikossa säästöön ja välillä laitoin jonkun muun summan. Jatkossa kallistun säästämään tasasumman, se on itselleni luontaisempi tapa. 

Saimme kumpikin kasaan aiotun summan 1 378 € eli nyt meillä on säästössä 2 756 €. Säästösumma oli kuukausille jaettuna n. 115 €/per nenä. Se ei ollut tuloillamme paha summa säästää tulevaa varten. Tarkoituksenamme oli ja on pitää pikkuinen kotona vuoden 2018. Alkuvuoden olen hänen kanssaan ja Kaj on loppuvuoden. Ja jos käytämme koko säästön vuoden 2018 aikana, on meillä n 230 €/kk enemmän rahaa käytössämme kuin ilman säästämistä olisi.




Säästetty summa on tarkoitettu käytettäväksi, mutta jos sitä ei tarvita jää se säästöön odottamaan muita pieneen liittyviä kuluja.

"Kuukausittainen säästötavoitteemme on keskimäärin 114,84 euroa. Voimme siis elää säästöllä vuonna 2018 lihavampia kuukausia ja ottaa yhteisen kuukausittaisen säästön eli 229.68 euroa käyttöön tai pihistellä ja nostaa vauvarahastosta kahden vuoden ajan 114,84 euroa kuussa. Summat eivät ole korkeita, mutta me ryhdyimme tähän hankkeeseen jälkijunassa, tämä olisi kannattanut aloittaa plussatessa, silloin olisimme saaneet suuremman summan kasaan tai vaihtoehtoisesti tämän saman summan kasaan pienemmin ponnistuksin."

Helmikuu

Julkaisimme Johannan kanssa tehdyn videon Ergo-kantorepusta. Reppu on ollut meillä kovassa käytössä ja etenkin Kaj tykkää kantaa sillä vauvaa. Kannoimme vauvaa aluksi kantoliinalla ja sidontana meillä oli kietaisuristi 2. Vauvan kasvettua siirryimme reppuun ja liinailu on jäänyt.


Koimme pitkän kantoliinan hankalaksi, sen kun sitoo savikossa on se meidän taidoillamme sen jälkeen aivan likainen pyyhkäistyään liian monta kertaa maata. Rengasliina oli ihan ok todella lyhyille matkoille, mutta koimme sen rajoittavan liikaa omia liikkeitämme ja estävän työskentelyä.

Ehkä palaamme vielä kokeilemaan kantoliinaa, mutta olemme olleet tyytyväisiä tähän vanhaan reppuun.


Maaliskuu

Muistelimme kuinka löysimme tuvan. Kaiken kiireen keskellä oli ihana pysähtyä ja fiilistellä sitä tunnetta, kun se oma tupa viimeinkin löytyi.


Huhtikuu

Kerroimme pienokaisen syntymästä ja kuulumisiamme. Haluaisin oppia kertomaan arjestamme luontevasti, se voisi olla ensi vuoden yksi tavoitteista.

Toukokuu

Valoimme roskakatoksen pohjan jo edellisenä syksynä, mutta vasta toukokuussa olin valmis julkaisemaan siitä videon. Tämä projekti oli yksi niitä, jotka jäivät tänä vuonna muiden jalkoihin. Lupaan napata kuvia blogiin, kun saamme katoksen valmiiksi.


Kesäkuu

Kesäkuu oli kestosuojien uusinta kuukausi. Uusin vuosikymmenen vanhan kuukuppini ja hankin ensimmäiset kestosuojani vauvan kestovaippailun innoittamana. Iho, luonto ja kukkaro kiittävät. Arjen pienet valinnat voivat olla suuria vaikutuksiltaan. Toivon kestosuojien käytön pienentävän saamaani kemikaalikuormaa. Ainakin niiden käyttö pienentää tuottamaani jätevuorta. Ainakin kuukuppi on pitkäikäinen ja auttaa säästämään pitkän pennin, samaa odotan kestositeiltä.

Heinäkuu

Saimaan mökillä keksin, että sama neljän neliön huone on palvellut monessa eri tarkoituksessa. Havainnon innoittamana kirjoitin aiheesta ja liitin juttuun mukaan myös kuvan kaupunkikotimme alle viiden neliön keittokomerosta  (josta lisää kuvia täällä). Pienissä tiloissa suunnittelu ratkaisee paljon.


Elokuu

Tämän vuoden sato ei ollut parhaimpia. Syynä niukkaan satoon oli siihen käytetyn ajan vähyys ja haastavat kelit. Pääsimme kaikesta huolimatta poimimaan herukoita marjoja pullistelevista pensaista. Marjojen poiminta innoitti kirjoittamaan siitä, miten ratkaisimme marjastuksen vauvan kanssa.

Syyskuu

Miina saapui vieraansa kanssa avustamaan meitä puun kaadossa. Nuoret saivat kokeilla tolppakenkiä. Kokemus oli haastavampi, kuin he olivat sen arvelleet olevan. Helsingin kiipeilypuisto oli kevyt tähän verrattuna :)


Lokakuu

Tänä vuonna puutarhassa ei ole tapahtunut mitään ihmeitä. Olemme viljelleet samoja kasveja kuin aiemminkin ja saaneet satoa vaihtelevasti. Omenapuita jouduttiin leikkaamaan rajusti. Mutta näkyvin edistysaskel otettiin saunatuvalla, sen edusta meni kokonaan uusiksi pihaprojektin vuoksi. 

Saunatuvan edustalle jäi siinä kasvanutta juhannusruusua. Ruusu sai seurakseen pari pilariomenapuuta ja ruusukvittenin. Kokonaisuus kasvaa ensi vuonna mansikoilla. Toivon tämän pienen hyötytarhan ilahduttavan meitä tulevina vuosina.


Marraskuu

Kävimme Oxfordissa ja ihastuin paitsi kaupunkiin, niin myös sen kasvitieteelliseen puutarhaan. Puutarhan yhdestä näyttelystä kirjoitin blogiin valokuvapainotteisen jutun.


Joulukuu

Pääsimme keväällä tutustumaan Hirvihaaran kartanon lavatarhaan ja kirjoitin siitä tuolloin. Nyt esittelin tuon lavatarhan puutarhurin ja tovereidensa lavatarhuri-kirjan.

Luetuimmat kirjoitukset

Tänä vuonna kirjoitetuista teksteistä suosituin oli juttu sadeveden keruutynnyristä. Toiseksi luetuin oli  katukiveyksen teko brittiläisittäin. Vuodelta 2016 luettiin ahkerasti postauksia aurinkosähköstä ja tomaatin kasvatuksesta.

Mikäli sinua kiinnostaa mitä teimme vuonna 2016, on tuostakin vuodesta koottu tämän kaltainen kirjoitus. Käy ihmeessä kurkkaamassa :)


Kiitos kun olet viihtynyt seurassamme. 
Toivotamme sinulle ihanaa tulevaa vuotta!

26.12.2017

Kuinka äänet syntyvät


Teimme lasten kanssa uuden tiedeprojektin Leonard de Vriesin Kokeila ja keksi-kirjasta ja saimme aikaan edellistä parempilaatuisen videon. Tällä kertaa perehdyimme siihen, miten ääni syntyy.

Kokeilimme mitä kirjan väite "kaikki äänet syntyvät siitä, että jokin värähtelevä esine saa myös sitä ympäröivän ilman värähtelemään." tarkoittaa. Opimme myös kirjasta, että "mitä nopeammin kappale värähtelee, sitä korkeamman äänen se synnyttää."

Tämä projekti antoi perustietoa jokapäiväisestä asiasta ja oli sen vuoksi tärkeä. Ilman perustietoa on hankalaa omaksua erityisempää osaamista vaativia asioita. Lisäksi tässä kokeessa ei tarvinnut erikoisia välineitä, vaan selvisimme puisella viivoittimella, ruokaveitsellä ja ihmisen kurkulla.




Olen kiinnostunut tämänkaltaisista tarha ja ala-asteikäisille lapsille sopivista kokeista, olisiko sinulla vinkata aiheeseen liittyvää sivustoa, videota tai kirjaa?

23.12.2017

Joulukirje


Tämä vuosi on poikennut aiemmista. Suuri muutos oli pienokaisen syntyminen ja se toi mukanaan rauhoittumista ja kotonaoloajan kasvamista.

Tänä vuonna olemme olleet onnellisia. Suurimmaksi osaksi onnen aiheet ovat olleet vaatimattomia ja arkisia ja ehkä juuri siksi niitä on riittänyt niin runsaasti. Vauva-arki on ollut tietysti omalla tavallaan raskasta ja haastavaa, mutta se on ollut loppujen lopuksi pientä. Saimme arjen toimimaan ja onnistuimme tekemään siitä hyvää.

Veli ja sisko

Osa projekteistamme laahaa jäljessä, kun emme ole malttaneet antaa niille tarpeeksi aikaa. Osa taas on jäljessä, koska olemme joutuneet  muuttamaan parissa kohtaa työjärjestystä ja tekemään jotain muuta ensin. Ja kasvimaa, se on kärsinyt paitsi laiminlyönneistä, myös kurjista keleistä. Mutta tiedättekö? Ei tuolla ole niin suurta väliä, jos emme saaneet tänä vuonna kaikkea aiottua tehtyä, saimme kuitenkin hurjan määrän asioita valmiiksi, osa sellaisiakin joita ei suunniteltu vielä valmistuviksi.

Mutta tekemättömien töiden listan vastapainona on se tehtyjen hommien lista. Sitä ei aina muista ajatella ja olla ylpeä saavutuksistaan. Saavutuksiin kuuluu ehdottomasti se, että olemme ottaneet tavaksi pysähtyä välillä työntouhussa ja katsoa aikaan saannoksiamme tyytyväisinä. Olemme pysähtyneet rauhassa nauttimaan kupillisen kahvia ja kuunnelleet luontoa ja keskittyneet juuri käsillä olevaan hetkeen.


Arjen pienet onnen hetket sekä lempeys itseä kohtaan ovat niitä asioita joita toivon sinullekin. Kiitos kun olet kulkenut kanssamme. Rauhallista ja hyvää joulua!

16.12.2017

Lavatarhuri -kirja

Lavatarhuri, Kasvata satoa viljelylaatikossa, tekijät Heidi Haapalahti, Suvi Lehtonen, Teija Tuisku

Kirjan rakenne

Kuuteen osaa jakautuva kirja käsittelee lavaviljelyn kattavasti. Ensimmäinen osa Ryhdy lavatarhuriksi kertoo mitä lavaviljely on ja kertoo peruasioita lavaviljelystä. Toinen osa Kokoa kunnon kasvualusta käsittelee otsikkonsa mukaisesti sitä, millaista multaa tai hiekkaa lavaviljelyssä kannattaa käyttää.

Kolmannessa osassa Katteet puolestaan puhutaan kateviljelystä lavatarhassa.
Lavatarhurin vuosi kertoo selkeästi mitä milloinkin kannattaa tehdä. Ohjeista näkee, että ne ovat ammattilaisen kirjoittamat; ne ovat selkeät ja kattavat. Näillä ohjeilla kokemattomallakin on mahdollisuus onnistua.

Lavatarhurin kootut niksit kertoo mm- kumppanuuskasveja, eläviä katekasveja, viherlannoituskasveja sekä erilaisia litkuja kasvien lannoittamiseen ja tuholaisten torjumiseen.

Viimeinen osa Lavatarhurin vihannekset esittelee laajan kattauksen lavaviljelyyn soveltuvia kasveja.


Kirjan ulkonäkö

Lavatarhuri -kirja on hyvin jäsennelty ja selkeä. Se on helppo lukuinen ja helposti omaksuttava, vaikka se onkin täynnä tiivistettyä tietoa. Kirjassa on erilaisia infolaatikoita ja listauksia joissa on hyvin nostettu esille tärkeitä seikkoja.

Kirja on esteettisesti kaunis olematta täynnä turhia "täytekuvia".


Kenelle kirja on tarkoitettu?

Uskon kirjan sopivan kaikille lavaviljelystä kiinnostuneille. Tässä kirjassa on Suomessa hankittua osaamista, nämä opit toimivat kokeillusti meillä.

Lavaviljely ei vaadi välttämättä edes pihaa, vaan lavan voi rakentaa myös parvekkeelle. Samoin sen voi tehdä myös paljaalle kalliolle eli edes sopivan viljelysmaan puute ei ole este lavaviljelylle.


Miksi haluaisit lukea tämän?

Lukemalla tämän kirjan saat rautaisannoksen tietoa paitsi lavaviljelystä niin myös muusta avomaaviljelystä oloissamme. Kirja on selkeä ja se on helposti luettavissa. 


Mitä lukija saa? 

Lukemalla tämän kirjan saa inspiraatiota ja oivalluksia omiin viljelyksiin. Kirjoittajat lähestyvät lavaviljelyä Suomen ilmaston ja olosuhteiden kautta, näin ollen kirjan opit kelpaavat meille suoraan ja ulkomaisten kirjojen ilmastoon sovittamista ei tarvita.

Näillä opeilla voidaan saada erilaisilla kasvuvyöhykkeillä menestymään lajeja, jotka eivät niissä oloissa pärjäisi avomaalla. Satokausi pitenee ja  työskentely mukavuus paranee, kun lava on oikeinmitoitettu. Kirja antaa myös käytännön neuvoja mm kasteluun.

Tämä yksityiskohtainen opas voi auttaa aloittelijan menestyksekkääseen viljelyyn, samalla kun se antaa neuvoja pidemmälle ehtineillekin.


Miksi tämä kirja puhuttelee minua?


Aiemmin viljelypalstani sijaitsi Helsingissä hyvin suotuisissa oloissa. Kasvatin oven pielessä tomaatteja menestyksekkäästi. Suotuisat olosuhteet tekivät viljelystä helppoa. Olot tuvalla ovat toisenlaiset. Kasvuvyöhyke on kolmonen ja en ole vielä päässyt hyödyntämään pihan lämpimimpiä ja tuulelta suojaisimpia paikkoja viljelyssä.

Lavaviljelyn luvataan mahdollistavan pidemmän satokauden ja helpomman hoidon. Molemmat ovat seikkoja, joita arvostan.




Tästä blogista löytyy kirjoitus kuvineen Hirvihaaran kartanon lavatarhasta. Suvi Lehtosen luoma lavatarha esiintyy kirjassa, mutta blogin toukokuiset kuvat paljastavat todella hyvin lavatarhan rakenteen.


Kirja ei ole saatu kustantajalta.


9.12.2017

3 apuvälinettä flunssaisen olon parantamiseksi

Flunssa, vilustuminen, nuha, yskä, allergia ja mitä näitä vaivoja nyt voi ollakaan. Niihin kaikkiin voi kokeilla myös lääkkeettömiä helpotuskeinoja. Näitä tuotteita yhdistää se, että hankinnan jälkeen niitä on edullista käyttää. Lisäksi niissä kaikissa vaikuttavana aineena on suola. Suola tappaa bakteereita ja hankaloittaa niiden elämää.


NHS-Vesipiippu


NHS-Vesipiippu

Tähän vesipiippuun törmäsin ensimmäistä kertaa luennolla, jossa käsiteltiin äänityöläisen apuvälineitä. Monet puhujat ja laulajat käyttävät NHS-vesipiippua äänihuulten hoitoon. Se helpottaa esimerkiksi äänen käheyttä. Vesipiipusta voi olla apua kröhässä, yskiminen ja rykiminen saattavat rauhoittua sen kostuttavan vaikutuksen vuoksi.

Vesipiipussa voi käyttää joko pelkkää vettä tai suolavettä. Piippuun laitetaan vähän vettä ja sen läpi imetään ilmaa. Tällöin piipussa oleva vesi pisaroituu ja leviää nieluun, äänihuulille ja kurkkuun. Piippua ja sen sisältämää vettä voi lämmittää kuumassa vesihauteessa, jotta piipussa oleva vesi myös höyrystyisi ja leviäisi näin tehokkaammin.

HUS on julkaissut YouTube-kanavallaan videon vesipiipun käytöstä.
Ääniluotsin sivulla kerrotaan äänenhuollosta.

Suolapiippu


Suolapiippu

Kuvassa oleva suolapiippu on valmiiksi ladattu ja sen kestää noin puolen vuoden käyttöä, jonka jälkeen se pitää uusia. Piipussa on suola valmiina ja se on heti käyttövalmis.

Sanotaan, että suolapiipun läpi hengitettäessä sen mikroskooppisen pienet suolakiteet päätyvät hengityselimiin, jossa ne huoltavat ja hoitavat hengityselimiä. Suolapiippua käytetään niin, että sisään hengitys tapahtuu piipun kautta ja ulos hengitys tapahtuu nenän kautta. Tällöin nenään joutuvat pienen pienet suolakiteet voivat helpottaa nuhaista nenää.

Suolapiipusta voi olla apua myös homeoireisiin.

Allergia- ja astmaliitto on julkaissut videon suolapiipun käytöstä YouTube-kanavallaan.

Nenäkannu


Nenäkannu

Nenähuuhtelu ei ole uusi asia, sitä on tehty maailmalla tuhansia vuosia. Sitä käytetään paitsi flunssaan, poskiontelontulehduksiin, siitepölyallergiaan kuin kuorsaamisen ehkäisyyn. Osaan se toimii tehokkaammin kuin osaan.

Suolan määrä ja veden lämpötila vaikuttavat kannutuksen mukavuuteen. Oikea suolapitoisuus ja vedenlämpötila neuvotaan nenäkannun ohjeissa ja niitä kannattaa noudattaa, näin hoito on miellyttävämpää.

Mikäli vierastat nenäkannun käyttöä on apteekista saatavilla erilaisia suolavesisumutteita ajamaan samaa asiaa.

Allergia- ja astmaliitto on julkaissut videon nenäkannun käytöstä YouTube-kanavallaan.

Merisuola on monikäyttöinen aine


Kaikissa hoidoissa kannattaa noudattaa kohtuutta, liika on liikaa. Ihmisen ei pidä kyllästää itseään liikaa suolalla, sillä sekin voi ärsyttää kehoa ja aiheuttaa oireita. Näitä kolmea tuotetta voi käyttää myös täydentävä hoitomuotona erilaisissa kroonisissa vaivoissa, muiden keinojen ohella.

Kaikki nämä tuotteet kannattaa puhdistaa ja säilyttää ohjeiden mukaisesti, näin niistä on iloa pitkäksi aikaa.





Kotivara


Kotivaralla tarkoitetaan ruoan ja juoman lisäksi myös muita tarvikkeita. Nämä itsehoitotuotteet (ja suola) on hyvä hankkia valmiiksi kaappiin, niin kipeänä ei näiden vuoksi tarvitse raahautua ihmisten ilmoille. Lisäksi niiden käyttöä kannattaa kokeilla ainakin kerran heti hankinnan jälkeen. Flunssaisena olo on usein pöppöröinen ja kynnys kokeilla mitään uutta voi olla laskenut.

Meillä nenäkannu ostettiin kotiin kymmenen vuotta sitten ja se on edelleen kuin uusi, ahkerasta käytöstä huolimatta. Nämä muut tuotteet hankimme vasta tänä syksynä ja niistä saatu lyhyt kokemus on myöskin hyvä.

Olen kertonut miten yksi korvatulehdus romautti toimintakykyni ja sai minut ymmärtämään, miten avuttomaksi saatan joutua pienen sairastumisen vuoksi. Kokemus sai minut arvostamaan paitsi läheisteni apua, myös miettimään kotivaraa uudelta näkökannalta. Pieni ennakointi voi tehdä oman elämän miellyttävämmäksi.

Taloudellisuus

Nämä tuotteet ovat pitkäikäisiä ja vaativat toimiakseen suolaa. Nenäkannuun ja vesipiippuun voi lisätä itse suolaa ja suolapiipun luvataan toimivan 6 kuukautta. Kertaostona näiden hinta voi olla kova, mutta pitkän käyttöikänsä vuoksi ne tulevat ajan kanssa edullisemmiksi. Jokainen vältetty lääkekuuri ja lääkärissä käynti on myös säästöä. 

Mikäli kotivaran tarvikkeita alkaa etsimään ja hankkimaan hyvissä ajoin ennen oikeaa tarvetta, on mahdollisuus etsiä rauhassa edullisin tarjous. 



Jos mietit millainen oma varautumistasosi on, tee kotivara - varautumistesti

2.12.2017

Keitämme vettä paperikattilassa


Vanha lasten tiedekirja houkutteli meidät kokeilemaan veden keittämistä paperisessa astiassa. Hommahan on tarinoista tuttu, vettä voi keittää mitä moninaisimmissa astioissa.

Olen aina hellinyt mielessäni kuvaelmaa, jossa sähkökatkon aikana alkeellisissa oloissa keitän kamomillateetä tämän tyyppisellä ratkaisulla. Koskaan aiemmin en ole  sitä kokeillut, joten nyt tartuin haasteeseen innokkaana.

Kaapista löytyi paperi, klemmarit, kynttilä ja kaikki  muut tarvikkeet.
Ensin kokeilimme veden keittämistä ulkona.
Tuuli sammutti toistuvasti kynttilämme ja siirryimme sisälle.
Sisällä saimme kynttilät palamaan paremmin, mutta kaapin perukoilta löytyneet tuikut eivät riittäneet lämmittämään vähäistä vesimäärää; vesi ei alkanut kiehumaan. Ei edes silloin, kun kaadoimme vedenkeittimestä kiehuvaa vettä astiaan.

Mitä tästä opimme? Joskus varavarasuunnitelmia kannattaa kokeilla ennakkoon käytännössä, ne eivät ehkä toimi kuin unelmissa.

Ehkä jonain päivänä toistamme kokeen laadukkaammilla tuikuilla. Tai jollain suuremmalla liekillä. Periaatteessa tämän kokeen pitäisi toimia.


Pahoittelen kuvan laatua, se on sumea.


25.11.2017

Kasvit, jotka muuttivat maailmaa, osa 1



Kasvit, jotka muuttivat maailmaa näyttely University of Oxford Botanic Garden:issa. Kasvitieteellisen puutarhan näyttely esitteli mm. perunan, porkkanan ja auringonkukan. Liki kaikki kasvit ovat meille tuttuja arjesta, joten oli mielenkiintoista lukea siitä, miten ne ovat muuttaneet maailmaa.

Tallensin esittelytekstit kameralla ja en kirjoita niitä blogiin auki. Kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla. 


Tämä oli ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomioni:savikuvut. Tämmöisiä olen haaveillut omien raparpereiden suojaksi. Mutta aloitetaanpa kierros.


Näyttelyalue oli aidattu mustin aidoin. Aitoja vasten oli istutettu erilaisia espalierpuita; omenoita, päärynöitä ja taisi siellä olla manteleitakin. Turha kai sanoa, että olo oli kuin lapsella makeiskaupassa; halusin kaiken. Halusin kaikki kasvit, puut, saviset kuvut ja espalierpuut omaan pihaani. Syksyisen riisuttu puutarha oli kaikesta huolimatta runsas ja kaunis.


Marraskuu ei ole Englannissakaan vehrein kuukausi ja tehokkaasti hoidetulta alueelta oli kerätty pois kaikki vähänkään nuupahtaneet kasvit.



Marraskuussa lehtikaali näytti olevan parhaimmillaan. Sen syvä vihreys oli herkullinen ja kateuden vihreä sävy tarttui mieleeni; meillä kaalisato ei tänä vuonna näyttänyt tältä.






Meillä on kahtena kesänä koetettu kasvattaa maissia, huonolla menestyksellä. Aion silti jatkaa yritystä, sillä ajatus oman maan maissista on houkutteleva.


Alla oleva puu kiinnitti huomioni näyttelyalueen lähistöllä:

mispell mispellpuu

Mispelipuu ei kuulunut kasveihin, jotka muuttivat maailmaa. Se kuitenkin muutti minun maailmaani vähän. En ollut koskaan kunnolla törmännyt tähän puuhun ja sen ruusunmarjan näköiset hedelmät kummastuttivat minua. 

Mispelipuun hedelmä


Nämä pilariluumut kasvoivat istutusaluetta kiertävän aidan yhdellä portilla. En ole aiemmin nähnyt vastaavia, enkä tiedä millaisia nämä ovat isoina. Ajatuksena pilariluumut portinpielessä ovat kutkuttavat. Meillä menee vain tietty määrä luumuja, ei enempää, mutta olisi ihanaa saada laaja lajikevalikoima. Olisiko pilariluumut ratkaisu meille; lisää maisteltavaa, mutta ei liikaa satoa. Ja millaisia lajikkeita on olemassa meidän oloihimme?


Ja sitten taas takaisin asiaan.


Olen vähän pöhkönä perunoihin. Kasvatamme erikoisperunoita herkutteluun. Peruna on pari viime vuotta ollut vahvasti esillä ruokapöydässämme. Ensin oli raskauden aiheuttama nälkä, sitten imetys jatkoi nälän ylläpitoa. Siihen nälkään ei mitkään leivät, pastat ja riisit oikein tepsineet, se vaati ihan kunnon ruokaa.








Eikö ollutkin aikamoinen tietopläjäys sinällään tutuista kasveista? Minusta idea tämmöiseen kasvien esittelyyn oli huikea. Emme aina osaa arvostaa asioita, jotka ovat arkisia, emmekä osaa ajatella aikaa jolloin ne eivät sitä vielä olleet. Ja ehkä jonain päivänä osa näistä kasveista ei enää olekaan itsestään selvyys.

Water Garden

Sillä aikaa, kun viuhdoin kameran kanssa ympäri puutarhaa, vietti loppu seurue leppoista picnickiä puiston penkillä. Lapsuuden Viisikko-kirjoista olen oppinut kuinka tärkeä rooli kunnon eväillä on seikkailun onnistumisessa. Joten olimme napanneet matkaamme kahvia, salaattia, cookiesseja ja muita herkkuja. Vain kirjoista tutut säilykkeet ja hedelmäkakku loistivat poissaolollaan.


Kunnolla ravittu seurue oli mukavaa seuraa koko loppuvierailun ajan. He jaksoivat pysähdellä lukemattomia kertoja ja ihailla kanssani puutarhan lukemattomia yksityiskohtia.

Rock Garden



























Vierailullamme en voinut olla ajattelematta, että jos puisto on näin lumoava marraskuussa, niin mitä se mahtaa olla kasvukauden ollessa parhaimmillaan. Joudun ehkä palaamaan joskus ja tarkistamaan asian.


Tässä postauksessa oli niin suuri määrä kuvia, että esitän kasvihuoneessa olleet kasvit omassa kirjoituksessaaan.

Oxfordin vierailustamme ja suosituksistamme kaupunkiin voit lukea lisää Tsajut-blogista.