20.5.2016

Omavaraisuuden ja omaperäisyyden rajalla



Omaperäinen: omituinen, omintakeinen, originelli, alkuperäinen, omalaatuinen, erikoislaatuinen, rohkea, persoonallinen, omaleimainen, kummallinen, outo, sanovat synonyymisanakirjat.

Omavaraisuus: tuottaa itse kulutushyödykkeensä, omilla tuotteillaan toimeentuleva, muista riippumaton. Ne jatkavat.

Omituisuudessa lienemme vankasti omavaraisia, sitä riittäisi muillekin. Mutta miten se ilmenee? Itse kun on tottunut omiin höpsötyksiinsä, niin niitä pitää melko tavanomaisina ja normaaleina. Ja sitten taas koittaa se keskustelu, joka avaa silmät sille, että halu kasvattaa omat pinkki täpläiset pottunsa (King Edward) on jotenkin eriskummallista.



Kaikki ne kauniit kevätpäivät jolloin voisi rentoutua ja nauttia, menee kärrätessä milloin mitäkin edes takaisin tonttia. Ja lopulta sitä on niin uupunut, että kaatuu puun alle huilimaan mutaisena, onnellisena ja liian väsyneenä välittääkseen nokkosten poltteluista tai muurahaisten puremisista. Toki lepopaikka valitaan siten, että läheiseltä tieltä on siihen esteetön näkymä.

Hankkiessamme pienen tupamme saimme toistuvasti kuulla kuinka olimme hankkineet itsellemme varsinaisen työmaan. Miten tuossa kyllä puuhaa piisaisi ja miten kalliiksikin se tulisi. Alkuun hymyilin kauniisti, mutta sitten aloin tuumailemaan. Missä vaiheessa työnteosta on tullut epämieluinen asia? Siis mehän puuhastelemme omaan tahtiimme ja teemme juuri sen mitä haluamme ja teemme sen itsellemme? Miksi olisi parempi käydä salilla pumppailemassa eri lihasryhmiä, kuin nostella hirsiä, taistella savimaan kanssa rautalapio aseena tai tehdä muuta "perinteistä" kotihommaa.

Me emme ihmisten ihmettelyistä välittäneet, vaan kävimme innolla hommiin. Pikku hiljaa tupamme ympäristö muovautuu omanlaisekseen, kukoistavaksi ja ruokaa kasvavaksi. Lisäämme pihamme kasvivalikoimaa, jätämme villille luonnolle tilaa ja elämme keskellä itse luomaamme paratiisia, ahertaen samalla. Elämme elämäämme erikoislaatuisina ja persoonallisina, mutta onnellisina omassa originelliudessamme ja olemme omavaraisia erikoisperunoiden osalta. Voiko sitä yhdeltä elämältä enempää pyytää?


Kuvituksena postauksessa oli suloinen punajuurilumiukkomme, eikö hän olekin omanlaisensa?

Samasta aiheesta muualla:

Yhteenveto

9.5.2016

Syksyllä istutetut kukat


Tämä kirjoitus on tarkoitettu ensisijaisesti minulle itselleni muistiavuksi.

Valmistauduimme mehiläisten ja muiden pölyttäjien tuloon jo syksyllä istuttamalla pihalle erilaisia kukkia. Meillä oli kova kiire ja laitoimme sipulikukat kasvamaan siirtämiemme herukoiden juurelle. Ja tällä tarkoitan istutuskuopan nurmikon reunaa. Nurmikkomme kasvaa tiukassa savimaassa ja ajattelimme kukkien viihtyvän paremmin herukoiden juurelle tuodussa mullassa. Lisäksi täydensin naapurin lahjoituksista alkaneita kukkapenkkejä narsisseilla.

Istutin kolmea erilaista narsissia kahteen kukkapenkkiin. Oranssi-keltainen "Loveday" valkovoittoinen "Lemon strike" ja kolmas, jonka nimestä ei jäänyt muistoksi yhtään kuvaa. Narsissit on muistaakseni Lidlistä eli jos joku tietää tuon ylimmäisen kelta-valkean nimen, niin olisin kiinnostunut. Voisiko sen nimi olla "Orangery"?


Lapulla merkattu herukka sai kaverikseen kasvamaan Iiriksiä ("Katharine Hodgkin"), en ole aivan varma onko paikka paras 15 cm korkeiksi kasvaville kukille, mutta katsotaan miten käy.

Krookuksia herukan juurella 5.5.

Muutamat herukat saivat alleen krookuksia. 50 x crocus mixed eli vanhanaikaisesti krookuksia, niitä kymmensenttisiä kevätkukkia valkoisina, liiloina ja keltaisina. Lisäksi ostimme 40 sipulin sekoituksen jossa on sinisiä ja valkoisia krookuksia.


Vasemman puoleisen pensaan alle tuli Eranthis, Talventähti. Sen ei pitäisi maittaa peuroille, jäniksille tai kaniineille. Lisäksi sen pitäisi levitä itsestään. Lappu lupasin sen olevan aikainen, lumikellon kanssa samaan aikaan kukkiva. Lord Nelssonin lappu osasi kertoa, että tarun mukaan kukka on omistettu Hekatelle, manalan tyttärelle ja se on yksi vanhimmista puutarhakukista.

Talventähti 5.5.
Me emme liottaneet mukuloita ennen istuttamista, emmekä lannoittaneet sen kasvupaikkaa luujauholla tai sipulilannoitteella. Tästä huolimatta muutamia kukkia nousi. Nyt vain pitää malttaa lehtien kellastua, ennen kuin niiden luota leikataan nurmi.

Kuvattu 9.5.

Oikeanpuoleisen pensaan alle istutimme Anemone blanda "mix", sen pitäisi menestyä auringossa ja puolivarjossa, kasvaa 10-15 cm korkeaksi. Helatorstaihin (5.5.) mennessä niistä ei ollut näkynyt jälkeäkään, mutta seuraavan viikon maanantaina näimme jo muutamia kukkia.

Scilla, kuvattu 8.5.

Näiden kahden pensaan kanssa samassa rivissä on kuvasta jäänyt, äärimmäisenä oikealla kasvava herukka, joka sai juurelleen Scilloja eli Idänsinililjoja. Tämäkään ei saanut lannoitusta istutusvaiheessa, mutta kasvoi siitä huolimatta. Toivon Scillojen viihtyvän puutarhassamme ja kasvavan joka vuosi uudelleen ja luovan kauniin sinisen maton.



Helatorstaina scillojen kukat olivat komeimmillaan, kun taas krookuksista kolmannes oli kukkinut, kolmannes kukoistivat ja viimeisimmät vasta alkoivat miettimään kukkimista.



Lisäilimme syyskesästä muutamaan paikkaan nurmikon siemeniä, Viherlandiasta hankittua pihanurmea joka sisälsi niittynurmikkaa, punanataa ja raiheinää. Sen pitäisi menestyä vaatimattomissa olosuhteissa ja olla kulutuksen kestävää.


Saimme siirtää lähipiirimme palstalta itsellemme myös komeaa piikkipalloa ja jonkun nauhuksen, jonka tarkempi nimi lipsahti jo muistista. Eivätkö ne näytäkin surkeilta? Jätimme kukat koko talveksi törröttämään ja vasta keväällä, ensimmäisten sisilisko havaintojen jälkeen, katkoimme varret. Nämä eivät todennäköisesti jää tähän kuin vuodeksi pariksi, kunnes niille löytyy lopullinen paikka pihalta.


Samaan aikaan vuorenkilvet kukkivat näin komeasti.



Ja herukan kukinta on alkamassa.


6.5.2016

Liekokasvit


Liekokasvi

Viime syyskesästä kävimme Liehtalanniemen museotilalla ja kiersimme samalla paikan luontopolun. Luontopolun yksi opastaulu tarjosi minulle aivan uutta tietoa:

"Maassa suikertelevat itiökasvit ovat liekoja. Tällä paikalla kasvaa sekä katin- että riidenliekoa. Katinlieolla on pehmeät ja karvapäiset lehdet. Sen itiöpesäketähkät kasvavat yleensä kaksittain pitkän varren eli perän päässä. Riidenlieon lehdet ovat sen sijaan neulasmaisen kovia ja piikkikärkisiä. Sen yksittäiset itiöpesäketähkät ovat perättömiä. Lieoista on saatu lääkeaineita ja niiden itiöpölyä on käytetty kärpäsruudin nimellä ilotulitusvälineissä.

Liekoja on käytetty muun muassa maidon siivilöimiseen ja syöpäläisten torjuntaan. Lisäksi niistä on tehty mattoja ja savuhormien nuohousluutia."

lieko, liekokasvi

Tiedebasaari  kertoi nuohousluudissa käytetyn liekojen lisänä katajanoksia. Lisäksi se tiesi kertoa myrkyllistä ketunliekoa käytetyn Ruotsissa päätäiden häätämiseen.

Lieoista saisi myös komeita kransseja ja muita koristeita.

Lieko saksaksi;  Lykopodiazeen ja englanniksi The Lycopods ja Suomessa kansa on kutsunut sitä myös harakanvarpaiksi.

Katinlieko  Lycopodium clavatum
Riidenlieko Lycopodium annotinum



Lieot kasvoivat Puumalassa vanhan tilan kangasmetsässä, valoisalla paikalla ja aivan polun vieressä.

4.5.2016

Lause keskiviikoksi


Aloin keräilemään lauseita itselleni tuumiessani elämääni. Nyt mietin olisinko jo ammentanut tarpeekseni voimauttavia lauseita ja olisiko aika jatkaa eteenpäin. Miltä tuntuisi aloittaa keskiviikot ilman lauseita? Se elämä, se on ottanut näiden lauseiden aikana monta askelta kohden selkeämpiä vesiä :)