25.5.2013

Marssi puhtaan ruoan puolesta

 Monsato on nimenä monella suomalaiselle vieras. Valitettavasti monilla meistä nimi Agent Orange saa niskakarvat pystyyn. Törmäsin sosiaalisessa mediassa marssikutsuun ja Maailmakylässä festivaaleilta oli lähdettävä marssimaan.

 Sain myös kutsun Tintun performanssiin Monsatoa vastaan. Tapahtuman Facabook-sivuilla olin jo edeltäneen viikon saanut ihailla Tintun ottamia kuvia ja ilokseni havaitsin hänen askarrelleen niistä kylttejä ja kaulakoruja.


Minä haluan syödä helpolla mahdollisimma puhdasta ruokaa.
Haluan lajien kirjon pysyvän mahdollisimman laajana.

En halua liian hätäisiä päätöksiä.
En halua myrkkyjä.
En halua muunneltuja tuotteita.
En halua olla koe-eläin.

Me siis taas marssimme halki Helsingin katujen.
Huusimme iskulauseita.
Annoimme kasvomme asian käyttöön.
Astuimme kaduille ja sanoimme, että me nyt olemme vahvasti tätä mieltä, tämä on mielipiteemme ja sen takana seisomme.


"Monsanto on monikansallinen maatalouden biotekniikkayhtiö, jonka missiona on hallita maapallon ruokahuoltoa. Tähän se tähtää geenimanipulaatiolla ja torjunta-aineilla, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia ekosysteemiin ei ole tutkittu. Monsanton GMO-soijarehulla ruokittu suomalainen liha ja kana on lautasillamme ilman, että siitä tarvitsee ilmoittaa pakkausmerkinnällä.

 Kerro maa- ja metsätalousministeri Koskiselle tukevasi luonnonmukaisesti tuotettua kotimaista ruokaa ja vastustavasi geenimanipuloituja elintarvikkeita. Soita 0295 16 2232 tai meilaa jari.koskinen@mmm.fi." geenimanipulaatio.fi



23.5.2013

Taimitorin satoa

 Jokavuotinen  Annalan taimitori oli koettava hitusen kosteasta ilmasta huolimatta. Varasin käteistä mukaan varovaisesti, sillä aavistin sortuvani houkutuksiin, olinhan liikkeellä ilman kohtuuteen kehottavaa seuralaista.


Myrrhis odorata eli Saksankirveli taitaa majailla palstallani edelleen kitukasvuisena ja siksi hankin toisen. Kituliaisuuden vuoksi en ole raaskinut verottaa palstalla kasvavaa puskaa joten kasvin käyttö on jäänyt minulle vieraaksi. Lievästi aniksen ja lakritsin makuinen yrtti sopii kuulemani mukaan salaatteihin ja liki kaikkiin lämpimiin ruokiin. Makeana kasvina se sopii jopa jälkiruokiin. Saksankirveli tulisi säilöä pakastamalla, sillä se menettää makunsa kuivattuna.

Mietin palstalla kasvavan Saksankirvelin siirtämistä varjompaan, veikkaan että se on ottanut nokkiinsa liiasta paahteesta ja sen aikaan saamasta kuivuudesta, koska maa palstalla on syvämultaista ja ravinteikasta.


Anisiiso, kasvi jonka nimi ei heti tuntunut sopivan suuhun.Tämäkin kasvi maistuu anikselta ja sitäkin käytetään jälkiruokiin. Anisiison kukat ovat syötäviä ja ajattelin kokeilla tätä marjapiirakan mausteena.



Kurkkuyrtti on jäänyt useampaan kertaan vaivaamaan mieltäni ja nyt päätin tutustua siihen kunnolla. Palstalle en tätä voi viedä, sillä tämä kasvi ei kuulemma lainkaan siedä kuivuutta. Takapihalla sille varmasti riittää tarpeeksi valoa ja kastelumatkakin on niin lyhyt, etten voi vedota laiskuuteen.

Kurkkuyrtin tuoreita lehtiä voi käyttää salaatissa tai pinaatin tavoin kuumennettuna. Suuria lehtiä voi ilmeisesti käyttää kaalin tapaan kääryleissä, kunhan ne käyttää kuumassa vedessä, joka pehmentää lehtien 'piikit'.



Lankesin ostamaan tomaatintaimen, Sub-Arctic Plentyn, valitettavasti tomaatti taisi ottaa nokkiinsa julkisilla liikkumisesta. Toivon tomaatin toipuvan sisällä, minne sen jätin paranemaan, vielä en tohdi haavoittunutta kasviparkaa laittaa pihalle.



Oreganoa ostin pitsan ja pastan kaveriksi mausteisena ja kultaisena.

Lankesin minä muihinkin rehuihin, spagetti- ja Hokkaidon kurpitsaan sekä avomaankurkkuun. Sitruunamelissan ja matalakasvuisen sitruunatimjamin ajattelin mukavasti täydentävän yrttivalikoimaamme. Nyt vain pitäisi toivoa muutama sateeton ja paahteeton ilta sekä rutkasti tarmoa niin saisi loputkin keväthommat valmiiksi.