2.1.2011

Alku






Uudenvuoden lupaukseni olkoon tämä; vähemmän yksinäistä koto-oloilua, enemmän tapahtumia. Vähemmän haikailua, enemmän intoa.

Tämä viimeinen puolivuotta on tuntunut siltä, että jokainen homma on poikinut muutaman uuden. Toisaalta se on mukavaa, mutta toisaalta se on työlästä. No itsepä valitsin asunnon jota saa pikku hiljaa remontoida ja kohentaa, samoin valikoin myös sen hurjan määrän mielenkiinnon kohteita, jotka vievät aikaani.

Tänään vaihtelimme Larin kanssa kattolamppujen paikkoja ja totesimme, että pimeää on, kaikesta huolimatta. Nyt siis tuumimme mukulan kanssa, mitä keksisimme keltaisten, himmeiden lamppujen lisäksi.
Ilta taas meni mukavasti takapihan lumitöissä. En ymmärrä sitä lumen määrää. Juksaamatta ikkunan takana on lunta liki kaksi metriä. Onneksi tein alkutalvesta hurjasti lumitöitä, niin tuo vuori on metrin päässä akkunoista, mutta silti tunnelma alkaa olla iglumainen. No lunta tuli siirreltyä paikasta toiseen ja homma tuntui turhalta, kun liiterin ovi, se jonka takana sukseni ovat, ei suostunut aukeamaan. Toivon sen yön yli tuumailtuaan aukeavan suosiolla, muutoin tämän talven hiihtolenkit saattavat jäädä haaveeksi.